Ocean Song xx

Ocean Song xx

Minä

Ocean Song xx

Comtesse

Koirat

Kyynel

Näytetään tekstit, joissa on tunniste mahahaava. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mahahaava. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Aurinko ei paistakaan keväällä risukasaan

Tessan omepratsolikuurin loppumisesta on parisen viikkoa ja valitettavasti tyttö ei tunnu vieläkään terveeltä. Sillä on edellen silmien päällä "huolirypyt" ja se luimistelee kun harjalla tai kädellä koskettaa satulavyön kohtaa.
Kävin pari kertaa selässäkin ja satulavyön laitto aiheutti sen, että T veti hampaillaan kaltereita niin, että meikäläisellä meni iho kananlihalle... Eli ei taida maha olla vieläkään kunnossa. Hitsi kun tuo eläin olisi helpompi lastata niin veisin sen kyllä nielemään letkun Helsinkiin, jotta saataisiin varmistus noille mahahaavoille.

Tässä on parikin kertaa tullut mieleen myöskin se kylmä tosiasia, että hevosharrastus ei todellakaan ole köyhän harrastus. Tuo mahahaavan hoito nyt vain yhtenä esimerkkinä: Peptizole maksaa apteekissa 42€ tuubi ja se riittää 700 kg painavalle hevoselle. Tessa sai sitä 500 kg:n mukaan, joten kolmesta tuubista riitti neljäksi päiväksi ja tuubeja oli yhteensä 21 jolloin se sai sitä normaalisti määrätyn 28 päivän ajan. Hintaa näille omapratsoleille tuli 882€. Sen lisäksi T sai 3 x päivässä 10 tablettia Antepsinia; 60 tabletin paketti maksoi n. 20€ eli päivää kohden 10€.

Tähän astiset kulut mahahaavalääkkeistä ovat siis olleet:
Peptizole 882€
Antepsin 280€
Yhteensä 1.162€

Halpaa eikö totta? Ja nyt siis uhkana on vielä toinen mokoma, jos tuo tyttö näyttää edelleenkin kärsivän.

Meillä on nyt virinnyt ajatus tallilla vaihtaa nykyinen kutteri-olki -kuivitus hamppukuivitukseen kun se hamppu maatuu nopeammin pellolle käytettäväksi. Tessahan on todella epäsiisti karsinassaan; se paskoo ja kusee ihan mihin sattuu ja pyörii siellä kuin karuselli niin, että sen karsinan siivoaminen on hiton ärsyttävää. Kuitenkin olen ollut tyytyväinen tähän nykyiseen olkisysteemiin, sillä T voi halutessaan napostella olkea vaikka sillä onkin lähes vapaa heinä. Tuo on mahahaavan kannalta hyvä kuivikesysteemi ja mielestäni edullinen, sillä "tehtaanmyymälästä" saa purua isoissa 36 kg:n säkeissä ja olki on ilmaista.
Hampun kohdalla epäilen, että se ei Tessan karsinassa pääse muodostamaan tarvittavaa patjaa juurikin tuon kuningattaren pyörimisinnon takia, joten silloin se ei tule toimimaan niin kuin sen pitäisi. Hamppu on tosi paljon kalliimpaa kuin puru, mutta sen menekistä ei tosiaan ole mitään aavistusta, jolloin se voi tulla joko kalliimmaksi käytössä kuin puru tai sitten ei...

Tässä nyt mennään kesään asti nykyisellä kuivikkeella, mutta ensi syksynä taitaa olla vaihdon aika. Tällä hetkellä lantala täytty aika nopeastikin tuosta oljesta, joka on ongelmallinen hävittää kun se pitäisi ajaa ensin aumaan maatumaan ja sieltä vasta pellolle. Puru taitaa maatua vielä kovasti paljon hitaammin eikä sitä voi edes pellolle laittaa. Hamppu olisi kyllä siis tallinpitäjän kannalta kovin käytännöllinen vaihtoehto, mutta ei valitettavasti minun rahapussini kannalta paras mahdollinen...
Olkipellettiä tekisi mieli kokeilla, mutta senkin hinta on suhteellisen korkea. Noh, onneksi tässä on vielä aikaa mietiskellä vaihtoehtoja.

torstai 21. tammikuuta 2016

Toiveita

Viime perjantaina 15.1. meillä kävi sitten tallilla eläinlääkäri Mirja Moilanen kun ei sitä hevoa sinne klinikalle saatu roudattua. Olin jo etukäteen saanut häneltä reseptin Domosedanille, jolla T rauhoitettaisiin ennen tutkimuksia. Tessahan sai marraskuussa aivan järjettömän piikkikammon kun paikallinen kunnaneläinlääkäri yritti epätoivoisesti tökkiä sitä rokotuspiikkiä Tessan kaulaan siinä kuitenkaan onnistumatta (aiemmat rauhoitus piikillä Tampereella ja rokotus kotitallilla onnistuivat aivan hyvin, joten olisiko eläinlääkäri vähän säheltänyt?).

Tyrkkäsin Tessalle Domot naamaan ja jäin odottamaan... Serahan ei paljoakaan aikoinaan Domoa tarvinnut kun oli jo nopeasti unten mailla, mutta T vaipui tosi hitaasti ja pelkäsinkin ettei aine tehoa siihen ollenkaan. Onneksi se kuitenkin eläinlääkärin saavuttua oli jo ihan muissa maissa.

Ell laittoi ensin Tessalle rokotteen, joka onnistuikin rauhoitteen vaikutuksen ansiosta melko hyvin; T säpsähti kyllä hiukan mutta koska toimenpide oli nopeasti ohi, se rauhoittui uudelleen.
Sitten oli verikokeen vuoro. T heräsi aivan salamannopeasti kun tajusi, että piikki siihen suoneen tökätään. Sainkin pidellä ihan kaksin käsin Tessan päätä päitsistä paikoillaan (vaikka se oli kahden puolen kiinni), jotta ell sai veret otettua. Ja kun homma oli ohi niin T rauhoittui taas samantien.
Ell halusi ultrata Tessan kun olin maininnut kovista kiimoista. T käyttäytyi moitteettomasti ja ell ihmetteli kovasti hevon reaktiointia piikkeihin muttei mihinkään muuhun.
Tessalta raspattiin vielä hampaat samaan konkurssiin ja niin oli varsinaiset hoitotoimenpiteet valmiina.
Sitten alettiin keskustelemaan oletetusta mahahaavasta. Kerroin eläinlääkärille oireista ja hän sanoikin melko pian, että oireiden perusteella kyse on lähes sataprosenttisesti mahahaavasta. Ell määrästi Peptizolen ensialkuun viikoksi, jotta nähdään alkaako oireet häviämään. Samoin saatiin Antisept omepratsolin tueksi ja ruokintaohjeet vähäsokeriseen ja vähän tärkkelystä sisältävään ruokavalioon. Viikon päästä sitten ollaan uudelleen yhteydessä eläinlääkärin kanssa.

Nyt vain pidetään sitten kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että nuo lääkkeet alkavat tehoamaan toivotulla tavalla ja saadaan Tessasta terve hevonen. Toki meillä siltikin tulee olemaan matkaa vielä siihen, että saataisiin siitä terve hevonen, jolla täti pystyy käymään pikkukisoissa, mutta toivoa ei ole vielä heitetty.