Joulu oli ja meni (pääosin yövuoroissa töissä) ja vuoden vaihde alkaa olla tosi lähellä.
Meidän elämäämme ei tällä hetkellä kuulu sen ihmeempiä; T syö edelleen yrttejä, mutta ainakaan toistaiseksi en ole huomannut muutosta. Edelleenkin se arkoo kun käden laittaa satulavyön tai ryntäiden kohdalle, toisinaan se jopa vetää hampaitaan pitkin karsinan kaltereita tuolloin, joten klinikkareissu meillä taitaa olla edessä.
Tämä syksy on ollut aikamoinen. Kaikki ne ajatukset, mitä Tessan kanssa aletaan tekemään ja treenaamaan olen saanut heittää pois mielestä. Olin suunnitellut aloittavani maltillisen kunnon kohotuksen sekä itselleni että hevoselle. Tarkoitus oli myös alkaa säännölliset tunnit sileän työskentelyyn sekä pikkuhiljaa varovasti myös esteille.
Kaikki ajatukset ovat vaihtuneet hevosen kuntoon saamiseksi. Nyt tietysti hätäisimmät ihmettelevät miksen vienyt Tessaa heti oireiden alettua klinikalle. Enpä oikein osaa tuohon vastata. T on kuitenkin ollut kaiken aikaa tosi hyvässä karvassa eikä se ole laihtunutkaan, eikä se ole muuttunut erityisen happamaksi joten en uskonut (enkä usko vieläkään) sen olevan jatkuvasti kipeä. Olen tutustunut erilaisiin hevosen kivun ilmaisemiskeinoihin enkä niidenkään perusteella usko, että T olisi kovasti kipeä. Mutta ällös huoli; nyt tilataan klinikka -aika, jotta saadaan maha tähystettyä.
Tessan Suomeen saapumisesta on nyt noin 5 kuukautta ja selässä olen käynyt varmaan vain parikymmentä kertaa. Hevosen maahantuoja kyllä ehdotteli jo sen lähettämistä takaisin Hollantiin, mutta en usko että Tessalla olisi mitään niin vakavaa, ettei sitä pystyttäisi hoitamaan.
Nyt vain mennään näillä eteenpäin! Uusi vuosi on varmasti parempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti