Kyllä on Suomen talvi taas näyttänyt miten ainutlaatuinen se on...
Ensin odotellaan talven tuloa koko hemmetin sateinen syksy ja sitten kun se tulee, niin heti roppaa kolkytä raatia pakkasta viikkosotalla. Sitten toivotaan, että pakkanen hiukan hellittäisi, jotta ulkosalla tarkenisi puuhaillakin jotain niin eikös se heitäkin aivan vesikeliksi! Ja sitä vettä sitten tuli tänäänkin aivan kaatamalla... Koirien kanssa lenkillä ja ne kastuivat kuin olisivat uimassa käyneet.
Pakkasilla hevolle kasvoi kavionpohjiin niin huikeat tierat ettei se reppana meinannu pystyssä pysyä. No, eipä sitä muutenkaan tarennut liikutella kun ei se käyntilenkkiä kummempaa mahahaavan takia voinut tehdä. Nyt veti sitten sellaset pääkallokelit ja lumetkin hävisi, että jännitetään tuleeko viikonlopun liikkumisesta käyntiä kummempaa.
Kyllä on siis Suomen talvi varsin ihanaa aikaa hevostelulle, ainakin kun ei ole sitä lämmitettyä maneesia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti